Kauppareissulla tapahtuu

Kauppias, tuo palveleva ja hymyilevä ihminen, joka laittaa kaiken aamulla valmiiksi Sinua, asiakasta varten tuossa tavarapaljouden valtakunnassaan.


Sytyttää valot hedelmäaltaiden spotteihin, jotta hedelmät ja vihannekset näyttäisivät hehkeiltä ja mehukkailta. Tarkistaa ja korjaa jauhopussien ja keksipakkausten rivit.
Leikkaa ja siivuttaa kalat ja lihat kylmäaltaisiin, valmistelee ja viimeistelee salaatit houkutteleviksi.
Hieno ihminen.










Mietin usein, että millaista olisi olla kauppias.
Palvella vaativia asiakkaita, korjailla ja oikoa pitkin päivää hyllyjä, joista asiakkaat ovat ottaneet tuotteita, ja siten synnyttäneet ammottavan aukon tuoteriviin.
Saisi koko ajan näyttämään siltä, kuin hyllyt olisivat koskemattomia, juuri Sinua, asiakasta varten.

Salainen, sisäinen kauppiaani pääsee monesti kaupassa valloilleen.
Moni asia häiritsee minua kauppareissullani, siksi päästän "kauppiaani" irti.

Jos huomaan, että joku tuote on väärässä kohtaa, kun joku asiakas ei ole laittanut käsissään pitämäänsä tuotetta enää samalle paikalle, otan sen ja laitan oikealle paikalle.
Jos vaateosastolla joku vaate meinaa pudota asiakkaan jäljijltä vaateripustimesta, suoristan sen. Jos jauhopussi on kaatunut, nostan sen pystyyn.
Samalla sanon ääneen mainoksen sanoin: "Kauppias hoitaa homman!"

Puolisoni aluksi ihmetteli ja sanoi: "Anna nyt olla, ei se ole sun hommaa!" Nykyään hän vain hymyilee, että "pikkupoika" on päässyt elementtiinsä.
Minusta taas on kivaa, jos joku huomaa minun tekemiset ja jos se saa vieläpä ihmiset hymyilemään. Miksi en saisi pitää yllä järjestystä kaupassakin?
Sehän on vain kaikkien viihtyvyyden hyväksi.

Jospa se on vastapainoa sille, että myös moni asia ärsyttää kaupassa käydessä.
Asiakas on aina oikeassa, sanotaan.
Nykyään tahtoo olla vain, että sitä käytetään härskisti hyväksi. Tehdään asioita pääsääntöisesti ajattelemattomasti, mutta kai joskus tahallaankin, miettimättä seurauksia.

Tästä sitten alkaa tämän aiheen purnaus-osio.

Ensimmäisenä asiana lähimarkettiin mennessäni tarkistan inva-paikoille ajaneiden autojen tuulilasit, että onko paikkaan oikeutettu inva-pysäköintilupa kojelaudalla.
Minua ärsyttää ihmiset, joilla on vain asennevamma, se ei oikeuta vammaisten pysäköintiin. Jos menet huomauttamaan väärin pysäköineelle, niin saat vielä haukut kaupan päälle.
Totean, että niillä on asennevamman lisäksi vielä puhevamma, sellaista kieltä, ettei sovi lapsille. Minusta sekään ei oikeuttaisi inva-pysäköintiin.

Jatketaan matkaa kauppaan. Hyvinhän tämä alkoi.
Jos on paljon asiakkaita tai kapea käytävä, niin millä todennäköisyydelllä joku on parkkeerannut ostoskärrynsä poikittain käytävälle ja tutkii kaikessa ylhäisyydessään tuotetta hyllyn reunalla?
Erään hampurilaismainoksen sanoin: "Tasan sata!" Sataprosenttisella todennäköisyydellä.
Vaihtoehto 1: Jään äänettömästi odottamaan, että asiakas huomaa olevansa koko käytävän tukkeena, ja huomaa siirtää kärrynsä sivuun.
Vaihtoehto 2: Sanon: "Anteeksi.", ja toinen huomaa väistää.

Pari asiaa pistää kaupassa miettimään.

Miksi lihatiskillä myytävän naudan paistin hinta laskee puoleen, kun se jauhetaan?
Siis naudan ulkopaisti maksaa n 20e/kg, sitten naudan paistijauheliha maksaa 10e/kg. Kysyin kerran, että onko jauhelihassa muutakin kuin paistia, niin vastaus oli, että ei ole.
Syksyllä 2012 oli paljon lehdissä juttua siitä, että valmisjauhelihapakkauksissahan näin ei menetellä. Jos kaupassa myydään lihanjalostuslaitoksissa (lue: teurastamo) valmiiksi pakattua paistijauhelihaa, se sisältääkin enimmillään 5-30% paistia. Loppu on selkää, niskaa, jotain muuta edullisempaa lihaa Huijaustako?

Toinen asia. Kaupat osallistuvat aika ajoin joihinkin kampanjoihin, missä kerätään rahaa milloin mihinkin kohteeseen, apua tarvitseville, kehitysmaihin ynnä muualle. Sinänsä ihan hyvä, että osallistuu. "Osta tätä tuotetta, joka tuotteesta 2 senttiä hyväntekeväisyyteen!" -tyyliin.
Sitten kampanjan päätteeksi julkistetaan mediassa, että tämä ja tämä marketti lahjoitti taas näin ison summan hyväntekeväisyyteen.
Hetkinen!!
Eihän se kauppa sitä antanut, vaan asiakkaat. Hehän ostivat tuotetta, kun siitä luvattiin avustusta johonkin kohteeseen. Asiakkaan ostopäätös teki sen summan, ei kaupan anteliaisuus. Se summa ei todellakaan ole pois kaupan katteesta. Tai siis on, mutta ei varmasti heilauta kaupan saamaa voittoa mihinkään. Kaupalla on varmasti joka tuotteessa sen verran katetta, että voisi antaa keräyksiin enemmänkin ilman mitään kampanjoitakin.
Kampanjoiden avulla kauppa hakee vain moraalista hyväksyntää ja sitä kautta mainosta itselleen eettisenä toimijana. Kampanjan rahalahjoitukset toteuttaa kuitenkin ostavat asiakkaat.

Jatkan matkaa. Pari-kolme kertaa korjaan jonkun tuotteen oikealle paikalleen mainoksen lauseen saattelemana, hymyssä suin.

No, ihan kaikkea en minäkään ala korjailla.
Jos näen jonkun laittaneen pakastealtaiden päälle kaukana hedelmäosastolta pakkaamansa perunapussin, en ala sitä toimittamaan takaisin perunalaariin.
Sama juttu, jos joku asiakas on jättänyt kokeilemansa vaatteet sovituskoppiin, annan olla siellä.
Ihmettelen vain tällaisten ihmisten ajatuksen juoksua. Miksi ei voi palauttaa tuotetta, jota ei sitten ostakaan?

Lopulta päädyn kassalle, yleensä jonoon, kun heti vapaita kassoja on aika harvoin.

Kuinka ollakaan, edelläni on asiakas, jolla on kärryllinen ostoksia, niinkuin minullakin.
Mitä tekee hän?
Tyhjentää ostokset liukuhihnalle, tuotteet soljuvat koodilukijan ohi ja hinta vilahtaa kassan näytölle. Asiakas maksaa tuotteensa.
Entä sitten?
Hän työntää kärryt kassalinjan läpi, jättää kärryt siihen lähelleen ja alkaa pakata tuotteitaan muovipusseihin tai ostoskassiin.
SIIS MITÄ???!!!
Ja häntä edellinen myös laittelee ostoskärryllistä tuotteita yksitellen kasseihinsa siinä toisella puolella.

Tiedättekö, hyvät lukijani, mitä?
Näin käy joka kerta silloin, kun kaupassa on vähän kassoja tai paljon asiakkaita.

Mitä minä teen? Mitä tekee kassanhoitaja?
Odotamme, että nämä asiakkaat saavat tavaransa kasseihin ja nostettua ne linjan perältä pois, että myyjä pääsee laittamaan vihdoin minunkin ostokseni sinne.

MIKSI, ihmiset, miksi?
Miksi Te ette voi nostaa niitä ostoksianne heti ensin takaisin kärryihinne ja siirtyä sivummalle pakkaamaan niitä kasseihin?
Miksi hidastatte kassojen toimintaa ja jonoja?
Käsittämätöntä itsekeskeisyyttä!

No, kai sitä on vikaa niin sysissä kuin sepissäkin, siksi yleensä murisen vain itsekseni näistä, ja jatkan hymyillen kassan ohi, ja kohti kotia. 

                                                                 Kauppias hoitaa homman!