Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Oiva Roinalla on jäteasiaa...




Ilmoittaessani blogikirjoittelun aloittamisesta jälkikasvuni alkoi huomauttaa, että "nyt iskä alkaa sitten valittaa julkisesti asioista, joista valittaa välillä muutenkin, tyyliin "En halua valittaa, mutta..."".

Sanoin tuolloin, että ei ole tarkoitus avata mitään valituskanavaa, vaan kirjoitella kaikenlaisista asioista ilman valituksia. Tämä menee kyllä nyt siihen En-halua-valittaa-mutta -tyyliin.

En halua valittaa, mutta kyllä ihmiset ovat sitten tyhmiä. Eivät osaa kierrättää jätteitä.
No niin, tulihan se sieltä.


Mutta hei oikeasti. Miksi jätteiden kierrätys on niin vaikeaa?




Taloyhtiössämme tehtiin perusparannus, joka valmistui keväällä 2012. Samassa yhteydessä pihalle rakennettiin asiallinen jätteiden lajittelupaikka. Kaksi isoa astiaa sekajätteelle, yksi iso astia pahveille ja kartongille, yksi iso astia papereille sekä pienet astiat biojätteelle, metallille ja lasille. Huoneistoihin on jaettu paperinen ohje kierrätyksestä.
Läheisellä supermarketin parkkipaikalla on sitten suurempi lajitelma jäteastioita, jos taloudesta löytyy vielä muuta jätettä tai kierrätettävää, mm. vaatteille (UFF) tai paristoille.

Luulisi olevan helppoa.

Ei ole.

Sisälläni asuu pieni jätepoliisi. Itse jätteitä viedessäni katselen yleensä astiat kansia availlen, että kuinka ihmiset ovat jätteitä astioihin laittaneet. Yleensä vaimoni ei ole tuntevinaan minua, jos olemme tuolloin liikkeellä yhtä matkaa.

Mitä sieltä löytyykään? Yleisin virhe on se, että paperit jätetään astiaan muovipussissa. Tai että pahviastiassakin on sekajätettä tai muovia. Tai että lasiastiassa on lasipurkkeja metallikannet päällä. Tai että bioastiassa on biojätettä tavallisessa muovipussissa tai maitopurkkeja.

Tullaan taas siihen kysymykseen, että mitä väliä? Mihin se muka vaikuttaa, jos ei kierrätä oikein?



Minäpä kerron.
Jätteet maksavat. Kuka maksaa? Taloyhtiö. Tai siis oikeammin asukkaat. Vuokrassa tai yhtiövastikkeessa. Siis sinä maksat jätteesi.
No mitä väliä silti, kierrättääkö? Maksaa joka tapauksessa.

Jätteet lajitellaan kierrätysmahdollisuuden mukaan.
Lasi voidaan käyttää kokonaan uudestaan, sulattamalla lasiksi tai käyttämällä lasivillaeristeissä.
Pahvista ja kartongista voidaan tehdä esimerkiksi paperirullien hylsyjä.
Keräyspaperia voidaan uusiokäyttää sanomalehtipaperina.
Metallista tehdään uusia metallisäilykepurkkeja ja metallia voidaan käyttää yhä uudestaan ja uudestaan.
Biojäte voidaan kompostoida ja siitä saadaan multaa. Myös mädätyksestä saatavaa metaania voidaan käyttää energiaksi.

Jätteiden kuljetus ja jatkokäsittely maksaa siis taloyhtiölle. Eli asukkaille.

Kalleinta jätettä on sekajäte ja biojäte. Käytännössä kalleimmakksi tulee kuitenkin sekajäte, koska sitä kertyy kaikkein eniten.
Miksi siis on tärkeää lajitella oikein? Siksi, että ensikädessä välttyisit vuokran- tai yhtiövastikkeen korotuksilta. Nousevathan ne joka tapauksessa, mutta mm. jätelaskun suuruus vaikuttaa siihen, kuinka paljon.
Vai luuletko, että taloyhtiösi hyvää hyvyyttään maksaa jätelaskun lajittelitpa jätteet tai et.

















Ja nyt huomio! Se tärkein pointti.
Lajittele oikein!
Miksi?
Siksi, että jos lajittelet väärin, niin se kostautuu.
Jos laitat biojätteet tavallisessa muovipussissa bioastiaan, niin se koko astiallinen siirretään sekajätteen puolelle ja maksu on sen mukainen. Biojäte nimittäin painaa moninkertaisesti muuhun sekajätteeseen verrattuna. Yksi tavallisessa muovipussissa biojätteensä jättävä maksattaa siten kaikilla asukkailla korotetun jätemaksun vuokran- tai yhtiövastikkeen korotuksena. Kiitos sinulle siitä, ääliö!
Biojäte on siis ainakin Pirkanmaalla suunnilleen samanhintaista kuin sekajäte, mutta biojätettä syntyy vähemmän kuin sekajätettä. Miksi siirtää huonolla lajittelulla painavaa biojäteastiaa sekajätteen puolelle? Nimittäin eivät ne jätelaitoksen työntekijät niitä enää siellä ala kierrättää, poimia pois yhtä tai kahta muovipussia biojätteestä, vaan koko erä siirretään sekajätteen puolelle. Ja se tulee kalliiksi.

Samoin on paperijätteen puolella. Ei laiteta niitä sanomalehtiä kaupan muovipussissa keräysastiaan. Menee kierrätys ihan hukkaan ja maksut lankeavat asukkaille. Eipä olisi varaa sanomalehtipaperiakaan sekajätteinä maksaa.

Meillä lajitellaan jätteet. Ei se ole yhtään vaikeaa. Sekajätteelle meillä on kaksi ämpäriä roskakorivaunussa. Olen ostanut pienen biojäteastian samaan vaunuun, kun siinä on sopivasti tilaa. Samoin sinne mahtuu muutama lasi- tai metallipurkki ja tyhjään ja huuhdeltuun maitopurkkiin laitan taiteltuja maitopurkkeja ja muita pahveja. Päivittäin lähtee ulkoilun yhteydessä ulos aina jotain vietävää ja lajiteltavaa. Vaatteita ja paristoja vien sitten supermarketin parkkipaikan lajittelupisteeseen, mistä löytyy muitakin kierrätysastioita erikoisemmillekin jätteille.

Paitsi että jos ajattelisit edes itseäsi lajittelemalla, niin samalla vaivalla ajattelet myös luontoa ja yhteiskuntaa säästämällä. Pienellä vaivalla pelastat maailman. Eikä se ole yhtään niin vaarallista kuin James Bondin maailmanpelastus.


1 kommentti:

  1. Yhden asian ainakin muistan Suomessa asumisen ajalta, etta lehdet olivat kylla muovipussissa, kun vein niita kerayslaatikkoon, mutta aina kippasin lehdet omaan laatikkoon pussista ja pussit tulivat takaisin kotiin uudelleentaytettaviksi lehdilla. Kait sitten topteutin muutakin kierrattamista.
    Jatka sina "Kupunkijussi" vaan samaan tyyliin.

    VastaaPoista