Ruokaa läheltä ja kaukaa

Kun noita ruokablogeja ei vissiin kukaan ole vielä kirjoittanut, niin otanpa näppäimistön kauniiseen käteen ja alan kirjoittaa sellaista, eikö niin?

Jaahas, kuulin juuri, että pari blogia on sellaisiakin, voivoi. Ei se mitään, kirjoitan silti. Vähän erilaisen.

Olen pitempään seurannut keskusteluja siitä, miten ihmiset käyttäytyvät ostaessaan ruokaa ja miksi. Varmaan eri ruokatuotteiden hankkimiselle on moniakin erilaisia perusteita. Ostetaan edullisinta, mitä löytyy ; ostetaan vain kalleinta, mitä rahalla saa ; ostetaan sitä, mihin on aina totuttu ; ostetaan mahdollisimman paljon luomua ; ostetaan mahdollisimman paljon lähiruokaa ; ostetaan mahdollisimman paljon kotimaista, jne.

En osaa mitään lukuja esittää, mutta on varmaankin paljon ihmisiä, joille on yksi lysti, mitä ostaa ja mitä suuhunsa laittaa, kunhan on hyvää. Tai edullista.

Mutta miksi ei voisi hetken tuumailla oman ruokailunsa eettistä ja kansantaloudellista vaikutusta? Totta kai on niin, ettei yhden ihmisen panos sinänsä merkitse mitään, mutta jos saa muitakin ajattelemaan samoin, niin pienistä puroista syntyy iso virta, jolla jo on vaikutusta.

Miksi ostaisin kotimaista? Tässä tapauksessa Suomessa suomalaista?

Suomalainen maatalous on jonkunlaisessa ahdingossa. On tasan väärin luulla, että maanviljelijä kuittaa vaan isoja EU-tukia ja syljeskelee päivät pitkät katoon, tuli satoa tai ei.
Maatalousalan ihmisten palkka on Suomen huonointa, työ raskainta, työaika pisintä ja lomat lyhyimpiä. Korvaukseksi siitä maanviljelijän palkka on EU:n säätelemää. Viljan hinnan määrää markkinat, ei viljelijä. Maidon hinnan määrää maidon ostaja, ei viljelijä. Lihan hinnan määräävät lihatalot, ei viljelijä. Yleensä nämä hinnat ovat alakantissa. Lannoitetuotanto on lähes monopoliasemassa, joten kalliit lannoitteet eivät juuri auta vähentämään maatalouden kuluja.











Siksi en yhtään ymmärrä ihmisten valituksia maanviljelijän helposta elämästä tukineen päivineen. Ei ymmärretä tukien vaikutusta ruuan hintaan. Jos maanviljelijältä vietäisiin tuet pois, ja he saisivat itse määrätä tuotteidensa hinnat saadakseen edes minimielantonsa, ei suomalaisilla olisi todellakaan varaa ostaa kotimaista ruokaa. Tukien tarkoitus on mahdollistaa edullinen ruoka kansalaisille. Ja silti ihmiset valittavat, että ruoka on kallista.

Miksi ruoka sitten on kallista Suomessa?
Siksi, että alkutuotannosta pöytään on liian paljon välikäsiä. Alkutuottaja - ruoanjalostuslaitos - (tukku -) kauppa - asiakas. Jokainen väliviiva (=rahti) ja välikäsi ottaa oman osuutensa tuotteen lopuhinnasta, ja alkutuottajan osuus ei todellakaan ole se suurin. Suurimmat voitot menee yleensä kaupalle, ja Suomessa se tarkoittaa S- ja K-kauppaketjuja, joiden osuus markkinoista on suurimmat. Rahtikin ottaa varmaan osansa, koska sen osuuksien suuruus määräytyy paljolti polttoainehintojen heilahtelujen mukaan.

Ostamalla kotimaista ruokaa kuitenkin autat ruokatuotannon pysymistä kotimaassa, työllistät kotimaisia kauppoja, tuotantoa ja kuljetusta. Ja nimenomaan sitä viljelijää.

Entä ulkomainen ruoka?

Mitä sitten, jos ostan ulkomaista ruokaa? Sehän on ihan yhtä hyvää kuin kotimainenkin ja usein edullisempaa. Mitä virkaa on tuoda ulkomaista ruokaa Suomeen, jos sitä ei saisi sitten ostaa?

Oletko tullut ajatelleksi, miksi ulkomainen ruoka on edullisempaa?
Ensinnäkin, kyseinen maa saa vientituotteisiinsa vientitukea, siksi tuotetta voidaan myydä kohdemaassa jopa edullisemmalla hinnalla kuin omaa samanlaista kotimaista tuotetta.
Toisekseen, Euroopassa on kasvukausi pitempi kuin Suomessa, joten sadon todennäköinen onnistuminen on suurempi, lisäksi sen takia volyymit ovat Euroopassa suuremmat kuin "kitukasvuisessa" kotimaassamme. Siksi voidaan tuottaa edullisemmin.
Kolmanneksi, asumiskulut, ruokakulut, verot, menot, pakkatasot voivat olla niin paljon erilaisemmat muualla kuin Suomessa, mikä edelleen helpottaa edullisemman tuotteen valmistusta.

Toisaalta.

Ensinnäkin, pitkä kasvukausi tarkoittaa myös usein sitä, että kasvit paljon useammin saavat kasvitauteja ja rikkakasvit runsastuvat, minkä takia lämpimissä maissa kasvatetut maataloustuotteet ovat sitten paljon useammin myrkytetty kasvinsuojeluaineilla kuin kotimaiset.
Toisekseen, kuinka paljon pitempään tuotteet makaavat varastoissa ja matkustavat pitkiä matkoja ennen päätymistään suomalaiseen ruokapöytään? Maistuuko viikon pitempään matkalla kulkenut tuote paremmalta kuin viikoa tuoreempi kotimainen tuote?
Kolmanneksi, suosimalla ulkomaista ruokaa suosit myös pitkiä rahtikujetuksia saastuttavine polttoaineineen, ei kovin eettistä eikä ympäristöystävällistä.

Oletko koskaan maistanut suoraan pellosta nostettuja juureksia, kasviksia ja vihanneksia? Keittänyt vasta pellosta kuokittuja perunoita? Paistanut onkimaasi kalaa? Eikö tuore ruoka maistukin hyvälle?
Miksi ihmeessä haluat ostaa tuotetta, joka on kulkenut päivä-/viikkotolkulla maailmalla ja ollut varastoituna ties millaisissa oloissa?
Miksi ihmeessä haluat tuottaa ulkomailta ja syödä esimerkiksi jotain ihme Goji-marjoja, kun meillä kasvaa mustikoita ja puolukoita ilmaiseksi kerättävänä metsissä? Ei järjen häivää!

Uhkakuvia.

Mitä jos maatalous loppuisi Suomesta? Ihan vaan sen takia, että tuottajat eivät enää halua tehdä raskasta työtä mitättömällä palkalla. Ja kun ruokaa saa halvemmalla kaupastakin, sitä ulkomaista.

Jos maatalous loppuu, tarkoittaa se useita satoja, jopa tuhansia työttömiä lisää pelkästään maatalouden piiristä. Entä kuljetusfirmat, jotka kuljettavat niitä maataloustuotteita, karjaa teurastamoihin, maitoa meijereihin? Työttömäksi, vaikka osa tietysti työllistyisi ulkomaisen ruuan kuljetukseen. Entä meijerit, lihatalot ja muut ruuan jatkojalostukset? Kilometritehtaalle vaan.
Entä kaupat? Aika tyhjää alkaa olemaan hyllyissä, jos ei kaikkea kotimaista tuotetta saada korvattua ulkomailta. Kauppoja menee myös lakkautusuhan alle. Mihin kaikki työttömiksi joutuvat ihmiset menevät? Kuka sen maksaa?

Entä jos maailmalla tulee luonnonkatastrofi, sato menee tulvien alle, tuhoutuu myrskyissä, sateissa tai kuivuudessa? Entä jos tulee "hullun lehmän tauteja" tai "lintuinfluenssoja", joudutaan tuhoamaan tuhatpäisiä karjoja.
Millä me turvaamme oman ruokamme saannin, jos meillä ei ole omaa maanviljelyä? Millä turvaamme ruokaturvallisuuden? Ihan tarpeeksi on tullut ongelmia ihan Euroopastakin vääristä tuotteista ja pilaantuneesta ruuasta. Ja usein vain sen takia, että jotkut eivät vaan välitä ruokaturvallisuudesta vaan ainoastaan omasta taloudellisesta edusta. Ihmisten terveydenkin kustannuksella.

Ruokablogini lopetussanat.

Suosi suomalaista ruokaa. Työllistät.
Suosi suomalaista ruokaa. Se on turvallista.
Suosi suomalaista ruokaa. Se on terveellistä.
Suosi suomalaista ruokaa. Se säästää kuljetus- ja varastointikustannuksia.
Suosi suomalaista ruokaa. Se on eettisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti hyvä valinta.
Suosi suomalaista ruokaa. Maaseutu pysyy asuttuna ja maisemat kauniina.